Yhtäaikasesti Toejoen kanssa syntyi myös Uudenkoiviston esikaupunki kaupungin eteläpuolelle.Koiviston kartano lohkaisi 84 hehtaaria asutusta varten vuonna 1900. Alueelle
erotettiin satoja asuintontteja.Uudellakoivistolla asui 1920 luvun alussa 1214 henkilöä. Alue
rakennettiin selvästi Toejokea järjestelmällisemmin eikä aluetta Toejoen lailla uhanneet
alituiseen toistuneet tulvat.Suuri osa Rosenlewin työntekijöistä asui näissä maalaiskunnan
puolelle nousseissa esikaupungeissa,mikä tavallaan myös vähensi tehdasyhtiön tarvetta
rakentaa työntekijöilleen asuntoja.Esimerkiksi vuonna 1924 Seikun sahan 660 työntekijästä
119 asui Toejoella ja 94 Uudellakoivistolla.Ilmeisesti vielä useita sahatyöläisiä asui muissakin
kaupungin laitamien esikaupunkimaisissa taajamissa. Ulvilan kunnanvaltuuston laskelmien
mukaan Toejoen ja Uudenkoiviston yhteensä 4373 asukkaasta 1661 työskenteli tällöin
kaupungin tehtaissa eli perheet mukaan luettuna lähes kaikki alueiden asukkaat saivat
elantonsa kaupungin tehtaista.
Tapio Lampinen
Lähteenä Jussi Koivuniemi 2011.Sukuyhtiön aika.Rosenlew 1853-1987 s.211
